2/27/2013

270213






Ompeluksia. Myyyjäisiin lahjoitettavaksi. Sydän rintakoruja kymmenen, samoin avaimenperiä. Neulatyynyjäkin oli jokunen. Oi noita iloisia kankaita. Tykkään niin!

Eilen sain myös pienen tauon jälkeen innostusta matonkude virkkaukseen. Nyt olen uurastanut koria virkaten, suorastaan koukuttavaa. Uusia kuteita kaipaisin. Kävin eilen kylässä Vaiheikas blogin Iinan luona, ja ihailin hänen upeita virkkauksiaan! Yksi niistä muunmuassa tässä klik


2/23/2013

230213




Ihanat aarteeni. Rivissä niin somasti. Armaalta kummitädiltäni aikoinaan saatu. Tuota mintunvihreää väriä näkee harvasepäivä ympäriinsä. Jotenkin siitä alkaa hivenen pitää, vaikka aina on inhonnut. Uskokaa tai älkää, tuossakin rivissä tykkään eniten juuri tuosta kyseisen värisestä mukista.

Vaikka aurinko on pilkistänyt tänäänkin, on ollu aikamoisen vilu. Vielä saa kääriytyä villaseen. Tänään on ollut töiden jälkeen rauhallista. Pesäoloa vain.


2/22/2013

220213




Viikseilyä. Niitä näkyy nyt siellä ja täällä, viiksiä nimittäin. On piirrettyjä, mutta näyttää olevan muotia myös ihan ihkaoikeat viikset. Mikäs siinä, sanon minä. Pidän suorastaan, ainakin näistä piirretyistä. Löytyy moneen lähtöön jo tästäkin taloudesta. Pientä pillerirasiaa ei suvaitse unohtaa. Myös viiksikassi taitaa keikkua kädessäni  tästä eteenpäin, sellaisen nimittäin sain armaan ystäväni toimesta tänään. 

ps. itselleni en viiksiä halua, siis niitä oikeita. Tiedättehän. Harva nainen kaipaa haivenia naamaansa.

.

2/21/2013

210213






Tiskirättejä. Niitä on niin helppo ja hauska tehdä. Kaikki olen tähän asti tehnyt neuloen, tänään tuo värikäs virkaten. Kyseinen pääsi omaan käyttöön, tuli jotenkin niin soma. Muut kolme olen tehnyt jo aikaa sitten, lojuneet päättelemättä. Päättelin ja laitoin laatikkoon!

2/20/2013

200213






Kylläpä on tänään ollut makoisaa, kun aurinko on paistanut. Saa väsyneimmänkin veikkosen mieleen tulevan kevään ja sen riemut. 
Suoranaista väriterapiaa on ollut näpertää toinen toistaan iloisempia silkkipaperi PomPomeja! Tulevat eräisiin myyjäisiin somisteeksi. Kuin karkkeja!

2/19/2013

190213







Katsokaas,  pieni piristys tyynyliinoilla! Väriä mustavalkean kaveriksi. Tyynyliinat kaivoin kaappien uumenista. Marimekkoa kumpainenkin!


Onnen koukkuja- kirja arvonnan voitti KATJA, katja otatko yhteyttä!


Alla Katjan haaveet:


"Oitis pistäisin uuden talon pystyyn, vanhemmilleni ostaisin asunnon kaupungin keskustasta, miehelleni lahjoittaisin haaveilemansa veneen, lapsille ostaisin jotain uutta ja tarpeellista, itelle ainaskin vaatteita. Teitä kummilapsiakin haluaisin muistaa, kaikkia läheisiä. Siskoille palkkaisin kotiapulaiset viikoksi ja veisin heidät aurinkorannalle. Perheen myös, mutta eri reissulla. Huh, hei ei kai haaveet lopu. -Katja-"

2/18/2013

180213






Rakastan tulppaaneja! Ja sanoisimpa, että kaikki kukat ovat suorastaan suloisia. Kyllä on ihana herätä uuteen aamuunkin, kun ympärillä on noita kaunokaisia. Voi kumpa kestäisivät vielä hetken.

Kiitos ihanalle Lillille noista vaaleanpunaisista yksilöistä!


Ps. osallistukaas vielä kirja-arvontaan, johon pääsette tästä!

2/16/2013

160213






Mistä tietää, että ystävät ovat olleet kylässä? Siitä, että on monta tiskattavaa kuppia. Mistä tietää, että mukanan on ollut myös yksi lapsi? Siitä, että tiskattavana on yksi emalimuki. Entäs sen, että kuomat ovat saaneet kyytipojaksi jotakin herkkua? No siitä, että sydäntarjotin tönöttää hanan takana seinää vasten.

2/15/2013

150213









Koti. Paikka jossa käpertyä. Voi tehdä mitä haluaa. Vaikka vain olla. Pieni, mutta rakas.

2/14/2013

140213





Olet olemassa, rakas ihminen. Elämä kaunis on, kun tiedän sen. Ei tärkeintä se mitä sanot, teet, vaan mitä olet, hymy ja kyyneleet. Olet olemassa, sitä tarvitsen, kuin lintu ilmaa, maata kukkanen.

Hyvää ystävänpäivää. Sydän.

2/13/2013

130213


WSOYlta otettiin taannoin yhteyttä, ja kysyttiin haluaisinko tutustua uutuusromaaniin Onnen koukkuja. No tottahan toki innostuin, lukutoukka kun olen. 





Onnen koukkuja kirja, oli oikein oiva ja suloisenkarvas teos. Jollakin tavalla ronskimpi kuin kuvittelin, hauskakin. Kirjassa lankakauppias ja käsityöbloggaaja Jocelyne voittaa yllättäen lotossa 18 miljoonaa euroa. Aivan heti ei rouva ryntää voittorahoja lunastamaan, vaa jää miettimään, mitä summalla tekisi. Syntyy listoja, Jocelynen tarpeista, mieliteoista ja hullutuksista. Jo voisi ostaa ja tehdä mitä vain, toteuttaa kaikki unelmansa ja haaveensa. Jo ei kerro voitosta kuin isälleen, dementikolle, joka ei muista asiaa kuuden minuutin kuluttua. 

Kun Jocelyne miettii, tekee joku ratkaisun hänen puolestaan. Yllättävä tapahtuma muuttaa Jocelynen elämän.



Ennakkolukuteoksen jälkeen jäin miettimään, mitä itse tekisin, jos voittaisin vastaavan summan. Kysyin myös koulukavereilta. Summa on niin suuri, ettei tavantalliainen sitä ymmärrä. Alkuunkaan. 


Koulukaverit ostaisivat omat talot, auttaisivat vanhempiaan ja perheitään, moni ostaisi auton. Eräs tukisi nuoria muusikoita, moni antaisi rahaa sairaaloihin ja laittaisi rahaa muuten hyvään tarkoitukseen. He lähtisivät lomalle, hemmottelisivat itseään ja rakkaitaan. 



Tein itsekkin listaa; maksaisin vanhempien velat pois ja rakennuttaisin heille unelmien talon. Ostaisin oman asunnon; mistä, en tiedä.  Ostaisin vanhemmille lomamökin, itselle pienen siirtolapuutarhamökin. Ostaisin vanhemmille laadukkaat autot, itselle myös joku näppärä. Lähtisimme koko perhe lomamatkalle jonnekkin hienoon paikkaan. Kysyisin siskoilta ja veljiltä mitä he haluavat, ostaisin sen heille. Kyselisin ystävien haaveita, toteuttaisin ne, mitkä rahalla voisi toteuttaa. Tukisin sairaaloita, ainakin lastenosastoita. Ostaisin niihin leluja, kirjoja ja pelejä. Sisustaisin lapsille viihtyisiä huoneita sairaaloihin. Vanhuksille myös, en unohtaisi heitä. Haluaisin tehdä rahalla hyvää, saada monelle hyvän mielen. Perustaisin oman yrityksen. 
Hih, lista on varmaan loputon. Ompas hauska haaveilla. 

Onneksi ilman rahaakin voi olla iloa. Elämästä voi nauttia myös ilman 18 miljoonaa euroa! Sehän on liene selvää, ettei raha tuo onnea. 

Tämä kyseinen, ranskalaisen Grégoire Delacourtin kirja kertoo rahan voimasta, onnen houraudesta, rakkaudesta ja yksinäisyydestä. Tekisikö  sinun mieli tutkiskella moisen kirjan sivuja? 
WSOY antoi minulle mahdollisuuden arpoa yhden Onnen koukkuja- romaanin. Kerro, mitä tekisit suurella voittosummalla, niin osallistut kommentillasi arvontaan. 
Arvonta päättyy maanantaina 18. 2




2/09/2013

090213





Mussukoita ja pussukoita.
Tuo ylläoleva on uusi mussukkani. Ehtaa Sarvista. Löysin sen eilen kirpputorilta, 20 senttiä. Hyvässä kunnossa oleva yksilö sanon minä. Ilostuttaa, paljonkin. Miten voikaan. Mutta kun iloitsee pienistä, voi iloita elämässä enemmän. Niinhän se on.
Alla sensijaan pussukoita, hurautin ne hetki sitten. Kun oli tilattu. Että hän voi muistaa ystäviään ensi torstaina. Kun on ystävänpäivä. Haluaisin itsekkin muistaa ystäviä jotenkin. Eihän heitä ilman pärjää. He ovat helmiä. Jokainen. Arvokkaita.






2/08/2013

080213







Männäviikolla tulleen Dekon kimppuun kävin heti kouluviikon loputtua. Valkosuklaanautinto toi potkua viikonlopun aloitteluun. Koti suorastaan huutaisi järjestelyä, mutta taidan ottaa ensin pienet tirsat. Silmiä painaa sen verran, että annan itselleni luvan. Ja sitä paitsi, vaikkei lupaa olisi, menisin kuitenkin salaa peiton alle.

2/06/2013

060213


Kuulkaas kaverit, oikein mukavia päiviä olen vietellyt, mutta raapustamisen aiheet tuntuvat olevan perin syvällä lumen alla. Kamerakin on omilla teillään, unohtuneena erääseen kyläpaikkaan. Jos oikein lyhyesti ja ytimekkäästi kertoisin, niin sänkypotilaana olen ollut. Nyt jo paremmin tolpillaan, ja koulunpenkilläkin tänään oikein sievästi istuin.
Neulontapuikot ja ompelukone ovat olleet vain hivenen käytössä, lähinnä mennyt haaveiluksi nämä päivät. Lankahyllyllä olen käynyt ihailemassa lankarullia kevään uutuus väreissä. Olen kuitenkin pidättäytynyt houkutuksista, ja ajatellut tekeväni erinäisiä projekteja alta, ennenkuin uusia aloitan.