9/13/2012

130912



Odottelen vieraita. Odotan että tupaan tulee ääntä. Elämää. Yksin on niin hiljaista. Niin hiljaista, että hiljaisuuden kuulee.

Vihdoin sain Jenna Karjalaisen kortin esille, Marimekon kortit ympärillään se nyt komeilee pöydän yläpuolella.

Lähettänyt klo
Tunnisteet: ,

3 kommenttia:

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)